Viikonloppuna mökillä...

Päätettiinpä lähteä lauantaina päivällä mökille kun sääkin oli mitä parhain. Siispä pakattiin koirat sekä kamat autoon ja lähdettiin matkaan. Ajoitus oli oikein sopiva kun perille päästyämme pääsimme valmiiseen pöytään. Koirat olivat ruokailun ajan eli noin tunnin verran tarhassa kun istuttiin sisällä syömässä. Pojilla kun oli intoa taas vaikka muille jakaa eikä ruokailusta olisi tullut yhtään mitään niiden kanssa.

Kun menimme syötyämme päästämään Oskua ja Eppua tarhasta, huomasin melkein heti, että Epulla on paukamia ja pientä turvotusta silmäkulmissa. Oskussa ei näkynyt eikä tuntunut mitään. Kohta ilmestyä paukamia myös Epun kuonon päälle. Ja pian alkoivat silmät muurautua umpeen ja kuono turposi myös aivan valtavaksi ja muodottomaksi. Huulet roikkuivat valtavina lerppuina ja paksuina.
Eppu muuttui todella levottomaksi ja oksensi pari kertaa.
Aloin jo todella huolestua, että alkaa tulla hengitysvaikeuksia kun Eppu tuntui hengittävän enää suun kautta.

Kaikki eteni aika nopeasti ja tässä kohdassa soitin meidän omalle eläinlääkärille. Hän rauhoitteli ja sovittiin, että annan kyytabletit. Jollei ne auta niin palaisimme asiaan. Onneksi oli se yksi paketti mukana. Kerran Eppu vielä oksensi. Kaivoin tabletit oksennuksesta ja syötin ne uudelleen. Laitettiin myös kortisonivoidetta kuonon päälle. Ja johan alkoi helpottaa. Kamalan kova jano raukalla oli sitten kun pahin oli ohi. Ja kohta olisi jo vähän leikityttänytkin. Vielä seuraavana päivänä Eppu oli kuitenkin normaalia väsyneempi ja ihan pientä turvotusta oli silmäkulmissa sekä huulissa.

Käärme tuskin oli asiaan syypäänä koska kuonossa ja silmäkulmissa näkyi todella paljon selviä paukamia. En yhtään käsitä mikä on voinut moisen aiheuttaa. En usko itikoihin tai mäkäräisiin. Niin paljon mökillä ollaan ja metsässä liikutaan itikoita ja mäkäräisiä syöttämässä, että tää olis tapahtunu jo aiemmin jos niistä johtuis.
Ajattelin, että jospa Eppu on löytänyt ampiaispesän tai kusiaipesän.
Niitä siellä maalla on kyllä molempia. Ja Eppu-poika on aina erittäin innokas tunkemaan uteliaan kuononsa joka paikkaan... seurauksista piittaamatta. Ja sekin oli outoa, ettei Oskusta löytynyt mitään vaikka olivat vierekkäisissä tarhoissa. Sekin vähän tukis sitä teoriaa, että Eppu on löytänyt jotain muuta kuin nämä normaalit kiusankappaleet. Onneksi tilanne on nyt ohi ja kaikki taas hyvin! Ehdin jo kyllä aikalailla pelästyä.

Jännä tapaus tuo meidän Eemeli kun sille sitä aina sattuu ja tapahtuu...

Tämmöstä tällä kertaa.

Huomenna sitten taas tapahtuu! (Enkä nyt tarkoita Eppua... ainakin näin ihan sydämestäni toivon!) Palaan pian asiaa uusien iloisten uutisten merkeissä!