Eppukin sen tietää...

 

Mutta viimein odotus palkitaan.

Saanko esitellä, Quite Quick Lover z Kovárny !

Here I come!

Look at me, I'm cute!

Eilen saimme viimein kotiin kauan odotetun belgipojan. Olimme Johannan kanssa Helsinki-Vantaalla uutta tulokasta vastassa kun kone Tsekeistä saapui illansuussa. Ja kyllä oli odottavan aika tosiaan pitkä, minuutit tuntuivat tunneilta. Kun viimein sitten saimme kuljetusboxin käsiimme ajattelin, että sieltä napittaa kotia ikävöivä, matkasta väsynyt ja hämillään oleva pieni olento. No, ei varmaan mikään yllätys, että joudun myöntämään taas kerran olleeni erittäin väärässä.

Kun sain boxin oven auki ja tungettua käden sinne niin tunsin ensin pari lipaisua ja sen jälkeen pennun leikkisät ja terävät hampaat. Otin käden pois oven edestä ja välittömästi mökistä tepasteli ulos tomera pikkumies häntä heiluen suuntana Johannan lattialle laittamat tullipaperit. Ne paperit sitten näyttivät maistuvan herkulliselle...

Kun sitten tullista päästiin, laitettiin panta sekä hihna ja suunnattiin lähi viheriölle pissalle. Pikkuinen tepsutteli hihnassa kuin vanha tekijä, kävi pissalla ja tarttui hampaineen Johannan housunlahkeeseen ja taisi siinä vähän olla jalkaakin!

Matka alkoi kohti uutta kotia. Penneli nukkui koko matkan välillä vain kylkeä kääntäen. Ja kotiin päästyämme olikin akku sitten ladattu täyteen. Tulokas teki innolla tuttavuutta uusien perheenjäsenten kanssa. Pihalla se viilletti villiä vauhtia ja sisällä paineli paikasta toiseen maistellen uusia asioita ja esineitä. Aivan kuin hän olisi aina ollut täällä. Ruoka maistui ja poika oli kaikin puolin avoin, iloinen ja reipas. Yöllä kyllä yhdessä vaiheessa vähän taisi ikävä vaivata ja pikkuisen itketti mutta käytiin pissalla, otin pennun kainaloon ja kohta tuli uni.

Aamulla sitten pikkuinen oli taas tarmoa täynnä. Johanna napsi kuvia ja muutamassa pikku vipeltäjäkin näkyy... ei ollu nimittäin helppoa ei! Siinä kohdassa kun piti ottaa se kuva, kaveri oli jo kaaaauuuukana tai Johannan lahkeessa roikkumassa! Aivan hurmaava tapaus ja sopii loistavasti meidän perheeseen!

Osku on ottanut uuden tulokkaan hellään huomaan ja ihaillen olen saanut katsoa, kuinka suvereeni laumanjohtaja pitää huolta pikkuisesta kärsivällisesti ja tunnollisesti! 

Piakkoin tulossa Quite Quick Loverin omat sivut!

PS. Ja ettei jää arvailujen varaan niin, kyllä... hän on vielä Pentu, Pentu...  

Thank You so mutch Hana!

Kiitos yhteistyöstä Johanna ja Sari!